Tavat, Vesilinja. Torvi 22.4.2023

Teksti: Pasi Lahti, kuvat: Jere Rantasalo, videot: Tommi Tolsa (Tavat) ja Pasi Lahti.

Torven edessä klo 20.45 meininki näytti ja tuntui siltä miltä pitikin:  housujen lahkeissa leveyttä riitti ja nenässä tuntui tietynlainen makean imelä fleivori. Tämä lupaili hyvää. Maksoin ovella sisäänpääsymaksun (10€) ja astelin tiskille. Siellä aina kaunis Jonna oli jo valmiina ottamaan vastaan tilaukseni. 

- Iso keskiolut kiitos, totesin rennosti, kuten olen tehnyt jo satoja, ellen tuhansia kertoja vuodesta 1992 lähtien. Muutin nimittäin tuolloin Lahteen. Ei kaduta.

Mainittakoon, että tänään Torven  tiskillä oli maksullisten juomien ohella tarjolla ilmaisia leivonnaisia. Joku ilmeisesti juhlisti jotakin. En kuitenkaan uskaltanut kakkuihin tarttua, vaikka tietooni tuotiin, että ne eivät sisältäneet esim. cannabis sativaa, joka saattaisi ottaa henkisen niskalenkin illan musiikkitarjonnasta.  Oluen hörppisen ohella aiheesta saatiin kuitenkin aikaiseksi hersyvät keskustelut.  Muun muassa mieleen tuli, että pitäisikö järjestää piinkova progeilta, jossa olisi kaikille  tarjolla avaruuskakkuja, ilmaiseksi. Idean saa käyttää. Omalla vastuulla.

Illan eka bändi oli Tavat. Sen verran olin taustoja tutkinut, että Tavat-orkesterissa vaikuttaa parikin Sammal-taustaista jäsentä ja se on hienoa. Kaikki Sammal-levyt taitaa omastakin hyllystä löytyä. Valitettavasti heti keikan alussa kosketinsoitintaiteilija ilmoitti, että bändin vokalisti on sairastunut ja Tavat soittaa tänään ilman häntä. Tieto tietysti aiheutti kiitettävän runsaslukuisessa yleisössä erilaisia "spekulaatioita", mutta toivotaan paranemista ja sitä, että bändi tulee Torveen uudestaan laulajan kanssa. Ihan oikeasta terveysasiasta oli ilmeisesti kyse, eikä esim. siitä, että vokalisti olisi erotettu ennen keikkaa. Sellaistakin on tapahtunut. Helsinkiläinen Plastic Tears-niminen bändi jopa joskus erotti jäseniään kesken keikan.

Tavat

Mutta mennään asiaan: Tavat Torvessa. Hieno keikka. Soundit olivat ihanaisen kirkkaat, kiitos miksaaja Henun, ja bändi skulasi kuin viimeistä päivää. Biiseistä löytyi pieniä jazz-elementtejä, mikä toi kiitettävästi eroa illan toiseen esiintyjään. Yksinkertaistaen voi todeta, että progesta kuitenkin oli kyse, 70-luvun hengessä. Laulajan puutteesta huolimatta Tavat oli oikein miellyttävä tuttavuus. Mainittakoon, että erityisesti bändin kitaristi nautti parinkin ravintolan asiakkaan erityishuomiosta:

- Albert! -  kuultiin yleisöstä muutamaan kertaan.  Jukka! olisi toiminut myös.

Tavat (Video: Tommi Tolsa)

Vesilinja soitti seuraavana. Lava oli sen verran täyteen ahdettu, että vokalisti ja osa tekniikasta oli yleisön puolella. Soittajia bändissä oli 6 ja meininki maximum 100+.  Vesilinjan musa on suht. trad 70-lukulaista progea ja sehän kelpaa tällaiselle pitkän linjan Tabula Rasa-fanille. Setti alkoi biisillä, jossa pääosassa oli sopraanosaxofoni. Muutenkin eri puhaltimet olivat Vesilinjalla esillä, mutta ehkä avaus jäi vähän vaisuksi, mitä keikka ei muuten kokonaisuudessaan todellakaan ollut.  

- Ihmeen hipin näköistä porukkaa, ei tullut levyä kuunnellessa mieleen, totesi keikan jälkeen yksi Torvesta löytynyt mieshenkilö, sanottakoon nimekseen vaikka Sintti Arvo.

Vesilinja

Ja kyllä:  bändi näytti siltä miltä kuulostikin. Suljin välillä silmäni, annoin musiikin koskettaa sieluani. Vähän kuin vuonna 1992, jolloin Torven DJ laittoi soimaan  Focus-yhtyeen "Hocus pocus"-klassikon ja notkistin polviani tanssilattian kuumassa sykkeessä.

Vesilinja (Video: Pasi Lahti)

Jossain vaiheessa kylmät väreet ottivat vallan kehostani ja liki liikutuin kyyneliin Vesilinjan uusimman levyn (Myrskyn keskellä) nimibiisin aikana. Tätä on livemusiikki parhaimmillaan, koskettavaa, ihanaa ja ravistelevaa.  Keikan loppupuolella, liikutuksen keskellä,  onnistuin keräämään itseni ja huudahdin bändille toivebiisin nimen, Ihmisen lapsi!

- Me ei osata sitä, totesi Vesilinjan vokalisti.

Ei se mitään. Ehkä seuraavalla kerralla sitten. Kuunnelkaa Ihmisen lapsi vaikka Spotifysta. Niin minäkin tein taas tänään lahtelaisessa Peluri-ravintolassa tätä tekstiä naputellessani.

Vesilinja (Video: Pasi Lahti)